Ajurinkatu

Mielipide asemakaavamuutokseen osoitteissa Ajurinkatu 1-2, Ratapihankatu 20-26 ja Läntinen Pitkäkatu 19-25. (“Ajurinkatu“)

YLEISTÄ

Toispual jokke-seura kannattaa kaavamuutoksia, jotka edistävät hyvien asuntojen ja asuinympäristöjen syntymistä keskusta-alueelle, ja samalla houkuttelevat lisää asukkaita ruutukaava-alueelle.
Kaavamuutosalue rajautuu nyt Rapihankadun ja Läntisen Pitkänkadun välisille korttelialueille Ajurinkadulta länsipuolelta Kauppiaskadulle. Alueen kokonaisuuden hahmottamiseksi olisi hyvä, että kaavoitukseen piiriin kuuluisi vielä läheinen puutalokortteli Läntinen Pitkäkatu 15 -Ratapihankatu 16. Partiokeskuskin voitaisiin tutkia tässä yhteydessä.
Ratapihankadun puoleisten rakennusten kannalta olisi olennaista tietää, miten ratapihan kaavoitus ratkaistaan. Tuleeko Ratapihankadun varrelle useampikerroksinen pysäköintitalo, vai säilyykö paikan maisemallinen avaruus?

LOGOMON SILLAN JATKE

Kaavoituksessa otetaan huomioon Logomon sillan jatke Rapihankadun ylitse. Toispualjokke kannattaa ehdottomasti sillan jatketta, toivottavasti nykyistä arkkitehtuuria ja kaarta jatkaen. Korttelin arkkitehtonista kulmaliittymää on tutkittava huolellisesti.

PUUTALOKORTTELI(T)

Kaavoitusalueen kokonaisuuden kannalta olennainen piirre puutalokortteli Työväen Asunto Oy Riennon tilanne; säilytetäänkö vanhat rakennukset vai ei?
Historiallisesta taustasta johtuen Läntisen Pitkäkadun ja Ratapihankadun ilme Humalistonkadulta Brahenkadulle on hyvin heterogeeninen sekä rakennustyyppien, että rakentamisen korkeuden kannalta. Tilanne muuttui kaupunkikuvallisesti entistä hajanaisemmaksi ja vaikeammin hallittavaksi, kun kahden puutalotontin väliin hyväksyttiin erillinen, 7-kerroksinen asuinrakennuskaava. Siinä ratkaisu tehtiin täysin piittaamatta puutalojen asemasta kaupunkikuvassa.
Toispual jokke kannattaa kuitenkin puutalokorttelien säilyttämistä rakennus- ja kulttuurihistoriallisena kerrostumana. Puutalokorttelit tukevat toisiaan, jonka vuoksi molemmat korttelit pitäisi olla mukana asemakaavoituksessa ja niitä pitäisi kehittää yhdenmukaisesti.
Puutalojen korvaaminenkin kerrostaloilla on asukkaiden kannalta ymmärrettävä ratkaisu. Kortteli on jäämässä puristuksiin naapurikerrostalotonttien sekä mahdollisen parkkitalon väliin. Näkymät sulkeutuvat, varjostukset lisääntyvät ja perustuksiin kohdistuu vahvistamistarpeita. Kerrostalokaavalla kaupunkikuva tietysti harmonisoituisi ja mutta samalla myös yksipuolistuisi ja muuttuisi vähemmän mielenkiintoiseksi.

VALION TONTTI

Valion vanha tontti muodostuu entisistä teollisuusrakennuksista. Nykyisten rakennusten ominaispiirteet ovat pääosin hävinneet korjaustoimenpiteiden jäljiltä. Tontin mielenkiintoisin rakennus on Valion Ratapihankadun puoleinen, 30-luvun meijerirakennus ja säilynein 50-luvun Läntisen Pitkäkadun ja Ajurinkadun kulmatalo ulokkeineen.
Meijerirakennuksen kehitysmahdollisuudet loft-asuinnoksi olisi syytä tutkia ja samalla kuoria rakennuksesta esiin alkuperäinen funkkistehtaan ilme. Logomon sillan liittymän vuoksi Ajurinkadun puoleisen varastorakennuksen korvaaminen uudisrakennuksella lienee välttämätöntä. Läntisen Pitkänkadun kadun puoli tarjoaa hyvää asuinympäristöä, joten nykyisen syvärunkoisen rakennuskannan purkaminen on perusteltua.

AJURINKATU 2

Ajurinkatu 2:een on OAS:n havainnekuvassa ehdotettu korotusta ja lisäsiipeä. Kokonaisratkaisusta riippuen tämä on kaupunkikuvallisesti mahdollista.

KONSEPTI

Kaavamuutosalueelle on ominaista erityyppiset umpikortteli ratkaisut, ja tämä rakentamistapa on paikalle luontevaa jatkossakin.
Toispual jokke ehdottaa ykkösvaihtoehtona vanhat puutalokorttelit säilyttävää mallia. Hajanaisen korttelirakenteen vuoksi paikalla käytetään epäyhtenäistä massoitteluperiaatetta, jossa tonteille rakennettaisiin useita erilaisia rakennuksia yhtenäisen rakentamistavan sijaan. Tällöin korttelin pienimittakaavaisuus ja rakeisuus säilyisi paremmin ja puutalokorttelit eivät jäisi niin alisteiseen asemaan. Viisi kerrosta on hyvä lähtökohta keskimääräiseksi rakennuskorkeudeksi, jolloin osa rakennuksista voisi olla matalampia ja joku korkeampi. Rakennukset voisivat olla keskenään eri värisiä, julkisivumateriaaleina voisi ajatella rappausta, puuta ja tiiltä. Vanha Meijerirakennus säilytetään loft-asuinrakennuksena ja funkkis-ilme palautetaan.
Mikäli vanhat puutalokorttelit päädytään purkamaan, kaupunkikuvaa kannatta kehittää yhtenäisempänä sekä korkeudeltaan (n. 5 kerrosta), että materiaaleiltaan (es. rappaus). Meijeri-rakennuksen säilyttämistä kannattaa tässäkin vaihtoehdossa tutkia. Korttelipihojen vehreyteen ja yhtenäisyyteen ilman tonttien välisiä aitoja kannattaa kiinnittää huomiota.

PARKKITALO

Ratapihan varrelle, Ajurinkadun ja Kauppiaskadun välille on suunniteltu viisikerroksista pysäköintilaitosta. Vaikka ratapiha ei esteettisesti kauneimpia paikkoja kaupungissa olekaan, tarjoaa se sentään avarat ja valoisat näkymät lähikortteleiden asukkaille. Uusi, korttelin mittainen pysäköintilaitos ankeuttaisi Ratapihankadun ympäristön väkisinkin monotonisella olemuksellaan ja peittäisi näkymät vastapäisen korttelin nykyisiltä ja tulevilta asukkailta. Varsinkin puutalojen kohdalla tilanne on erityisen ankea. Autot on syytä saada maan alle. Ratapihan mahdollisten vaarallisten aineiden riskin vuoksi kellariratkaisua on pidetty ongelmallisena. Hälytysjärjestelmien avulla riskiä voitaneen olennaisesti pienentää, ja on silti parempi, että mahdolliset haitta-aineet keräytyvät pysäköintilaitokseen kuin viereisten asuinkortteleiden kellareihin.

ASEMAKAAVOITUKSESTA

Näin olennaisesta kortteleista olisi syytä esittää vaihtoehtoisia havainnekuvia ja viitesuunnitelmia päätöksenteon tueksi. Samalla niissä voisi tutkia erilaisten rakennuskorkeuksien vaikutusta kaupunkikuvaan.