Esitämme Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnalle huomioitavaksi seuraavat asiat koskien Kristiinankatu 2 – Suomen Pankki osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.
Turun ensimmäinen kokonaan kivitalojen rajaama risteys muodostui Kristiinankadun ja Linnankadun kulmaan. Paikkaa dominoi uusrenesanssityylinen entinen säästöpankkirakennus (Sebastian Gripenbergin suunnittelema), jonka jykevää julkisivua jatkaa Aurajoen suuntaan Kristiinankatu 1:n jugendtyylinen graniittilinna.
Entinen Suomen Pankin kivilinna Kristiinankadun toisella puolella edustaa niin ikään raskasta, sulkeutunutta arkkitehtuuria, jota täydentää diagonaalisti vastapäätä oleva 20-luvun rapattu asuinrakennus, jonka umpikorttelimainen rakennustapa on jäänyt tosin vajaaksi rakennuksen molemmilla puolilla.
Kivirakenteisen risteyksen nuorin rakennus on uusiutunut vuosituhannen vaihteessa 8-kerroksisella, rapatulla asuinrakennuksella. Suomen pankin tontti rajautuu molemmin puolin Aurajoen rannan As Oy Wilenian 60-luvun asuinkorttelilla, joka on saanut innoituksen viereisen tontin 50-luvun Bryggmanin suunnittelemasta polveilevasta asuinrakennuksesta, tavoitteenaan tarjota jokinäköala kaikista asunnoista.
Suomen Pankin tontille suunniteltu terassitäydennysrakennus on yllättävä, omintakeinen ja ajatuksia herättävä ratkaisu. Kapearunkoinen, terassoitu rakennus on sijoitettu Wilenian puoleiselle rajalle siten, että asuntojen parvekkeet avautuvat sen sisäpihalle ja terassit Kristiinankadulle. Valkoinen moderni hahmo liittää sen myös naapurirakennuksiin.
Paikka on hankala: Kristiinakadun puoleinen julkisivu terasseineen suuntautuu itäkoilliseen, rajassa kiinni oleva joen suuntainen julkisivu on pidetty ikkunattomana jonka vuoksi aukotus on suunnattu pankin puoleiselle pimeälle luoteissivulle. Ainoat valoisat ikkunat suuntautuvat Wilenian sisäpihan suuntaan (jossa pitäisi oikeastaan olla palomuuri). Terassoinnilla on ehkä tavoiteltu valoa asuntojen terasseille ja (vähäisessä määrin) pankin sisäpihan suuntaan.
Terassointi on myös sen heikkous. Suurin tilavolyymi syntyy pimeisiin alakerroksiin, josta on näkymiä vain pankin sisäpihalle. Tiloihin onkin osoitettu pieniä toimistotiloja, asuntojen ei oleteta menevän siellä kaupaksi. Ongelmallisinta lienee kuitenkin rakennuksen lomahotellimainen olemus jykevien pankkirakennusten välissä. Muita korkeampana ja poimuilevampana rakennuksesta muodostuu paikan maamerkki vieden huomion itseensä. Onko tämä kaupunkikuvallisesti perusteltua juuri tällä paikalla?
Parasta olisi, jos nykyiset hienot puut säilyisivät, ja paikalle ei rakennettaisi lainkaan. Jos täydennysrakentaminen on välttämätöntä, Toispual jokke ry kannattaa pienimuotoisemman täydennysrakentamisen tutkimista tällä paikalla, ja ehdottaa hakemaan vaihtoehtoista ratkaisua ilman terassointia sallimalla ikkunat Wilenian joen puoleiselle rajalle. Tällöin suurimmasta osasta asuinnoista saataisiin jokinäköala kohtuulliseen ilmansuuntaan ja samalla kaupunkikuvaa rauhoitettua.
Hankalasti markkinoitavalla toimistotilalla ei paikkaa kannata pilata. Rakennuksen korkeus pitäisi rajata Suomen pankin talon räystäskorkeuteen, ei ainakaan yli Wilenian räystään.
WILENIA
Toispual jokke ry ehdottaa lisäksi, että As. Oy Wilenia otettaisiin mukaan kaavoitukseen, ja samalla tutkittaisiin ullakkorakentamisen mahdollisuuksia ja yhteistä maanalalaista pysäköintiä. Pysäköintilaitoksen vaikutus Wilenian ja muiden ympäröivien rakennusten perustusrakenteisiin pitäisi joka tapauksessa selvittää.
Seuran mielipide Kristiinankatu 2 – Suomen Pankki kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (pdf) : Kristiinankatu_2-TPJ-lausunto.pdf
Arkkitehtitoimisto K2S:n alustava luonnos (pdf): K2S-Suunnitelma.pdf
